Tanskalais-suomalaista arkkitehtuuria luomassa

ARKKITEHTI X TED SCHAUMAN

Ted Schaumanista tuli arkkitehti lapsuudenympäristön johdattelemana. Opinnot veivät hänet ensin Lontoosta Kööpenhaminaan. Vuonna 2015 hän perusti opiskeluaikaisen ystävänsä Jonas Nordgrenin kanssa Schauman & Nordgren Architects –arkkitehtitoimiston, jossa tanskalainen ja suomalainen lähestymistapa sulautuvat toisiinsa luoden uutta.  

 

Tapasimme arkkitehti Ted Schaumanin syksyisenä iltapäivänä Schauman & Nordgren Architectsin toimistolla ja keskustelimme hänen kanssaan suomalaisesta ja tanskalaisesta arkkitehtuurista, suunnittelusta, asuinrakentamisesta, yksityiskohdista ja niiden merkityksestä osana kokonaisuutta sekä siitä, mikä tekee tiloista kutsuvia ja kiinnostavia.  

Ted, miten sinusta tuli arkkitehti?  

Olen Turusta kotoisin, isäni on arkkitehti ja hänellä on ollut oma toimisto melkein 50 vuotta. Kun olin pieni, hänen toimistonsa oli kotimme yläpuolella ja pyörin siellä jo varhain. Kiinnostus arkkitehtuuria kohtaan tuli sitä kautta ja loppujen lopuksi aika luontevasti. Vaikka en kauheasti tiennyt mitä arkkitehdin työ sisältää, niin ympäristö, ihmiset ja tunnelma varmasti vaikuttivat asiaan.  

Miten matkasi arkkitehtina on kulkenut tähän, missä olet nyt?  

Opiskelin kolme ensimmäistä vuotta Englannissa, minkä jälkeen hain harjoittelupaikkaa Kööpenhaminassa sijaitsevasta tanskalais-hollantilaisesta toimistosta nimeltä Powerhouse Company. Olin siellä vuoden harjoittelussa, jäin Kööpenhaminaan ja tein arkkitehtuurin maisterintyön The Royal Danish Academy of Fine Artsissa. Siellä tapasin Jonas Nordgrenin, jonka kanssa työskentelimme samaan aikaan tanskalaisessa arkkitehtitoimistossa nimeltä Cobe. Oli hienoa olla näkemässä, miten toimisto kehittyi noin 20 työntekijästä 90:een. 

Vuonna 2015 perustimme Jonaksen kanssa Schauman & Nordgren Architectsin. Aloitimme Kööpenhaminassa. Mietimme jo silloin, että olisi hienoa, jos olisi arkkitehtitoimisto, jolla on toimipisteet Kööpenhaminassa ja Helsingissä. Tanskalaisessa ja suomalaisessa arkkitehtuurissa on eroa, mutta kulttuurisesti aika paljon samoja aspekteja. Tanskalais-ruotsalaisia, norjalais-tanskalaisia tai norjalais-ruotsalaisia toimistoja on, mutta tanskalais-suomalainen ei ole niin normaali kombo, vaikka ollaan Pohjoismaissa.  

Tilaisuus avata toimisto Helsinkiin tuli nopeammin kuin mitä koskaan ajattelimme. Teimme ensimmäisenä vuonna arkkitehtikilpailuja, joista voitimme kolme ensimmäistä, ja ne olivat kaikki Suomessa. Yhtäkkiä meillä oli paljon projekteja täällä ja palkkasimme ensimmäisen arkkitehtimme Helsinkiin.

 

 

 

 

”Loppujen lopuksi suurin osa rakennuksista on aika yksinkertaisia. Tästä syystä yksityiskohdat ja detaljit määrittävät lopullisen laadun ja ovat erittäin tärkeitä.”

 

Toimistonne tekee projekteja eri mittakaavoissa. Miten luonnehtisit toimistonne lähestymistapaa ja omaa lähestymistapaasi arkkitehtuuriin?  

Arkkitehtuuri on moninainen ala, ja tämä liittyy myös tapaamme tehdä arkkitehtuuria. Teemme projekteja kaikissa mittakaavoissa: kaupunkisuunnittelusta talosuunnitteluun ja pientaloihin, kaupunkitiloihin ja muotoiluun. Uskomme että opimme kaikista projekteista. Jos ajatellaan esimerkiksi kaupunkikehitystä, niin se että ymmärrämme miten kaupunki toimii helpottaa meitä todella paljon, kun suunnittelemme yhtä rakennusta siinä ympäristössä.  

Kaikissa projekteissamme pyrimme luomaan omistajuutta projektiin tai hankkeeseen. Tämä liittyy siihen, miten ja millä periaatteilla hanketta tai suunnittelua viedään eteenpäin. Lähtökohtana on avoin dialogi luovassa ajattelussa, mutta myös ongelmien ratkaisemisessa.

Pyrimme luomaan lisäarvoa hyvällä suunnittelulla – ei pelkästään tilaajalle tai käyttäjille, vaan kaikille ihmisille, joihin projekti vaikuttaa. Esimerkiksi kaupunkiympäristöä suunniteltaessa suunnittelemme tietysti käyttäjille ja tilaajille sekä rakennuttajille, mutta myös ihmisille, jotka kulkevat päivittäin ohi, mutta eivät ole suoraan käyttäjiä.  

Henkilökohtaisesti koen, että hauskinta tässä ammatissa on monipuolisuus. Omasta kiinnostuksestani johtuen omaan jollain tasolla kokonaisymmärryksen arkkitehtuurin alalla. Lähestymistapani on analyyttinen, ja tämä peilautuu tietysti myös toimistomme toimintatapaan, jossa yhdistämme prosessin luovaan suunnitteluun.   

Mikä inspiroi sinua ja mistä saat vaikutteita?  

Kollegat ja kaikki yhteistyökumppanit inspiroivat minua eniten: se, että tehdään yhdessä ja poikkitieteellisesti. Eri ihmiset osaavat eri asioita ja tietävät jostain asiasta enemmän kuin minä. Kukaan arkkitehti ei pysty ratkaisemaan kaikkia asioita itse. Myös matkustamisesta ja eri kulttuureista saa paljon inspiraatiota. 

 

 

 

 

Millainen merkitys on mielestäsi yksityiskohdilla ja kokonaisuudella – ja mikä on niiden suhde?  

Jos ajatellaan esimerkiksi rakennushanketta, loppujen lopuksi suurin osa rakennuksista on aika yksinkertaisia. Tästä syystä yksityiskohdat määrittävät lopullisen laadun ja ovat erittäin tärkeitä. Kun vaikkapa kävelee rakennukseen, kävelee useimmiten oven läpi. Se, miltä ovi tuntuu kun kävelee seuraavaan tilaan, mistä otat kiinni ja minkä tyyppinen ovenkahva on, on tärkeää.

Ovenkahva on aika pieni detalji isossa kokonaisuudessa, mutta se voi olla erittäin tärkeä sille kokemukselle. Toisaalta, jos puhutaan vaikka kaupunkisuunnittelusta, joka on myös iso osa tekemistämme, detaljit eivät ole niin tärkeässä roolissa. Puhutaan systeemeistä ja siitä, miten eletään. Silloin mikään yksittäinen detalji ei ole niin tärkeässä roolissa.  

Jos puhutaan suomalaisesta ja tanskalaisesta arkkitehtuurista, mitkä ovat mielestäsi keskeiset eroavaisuudet?  

Monen mielestä Kööpenhamina kaupunkina on tosi mukava paikka ja hieno kaupunki. Jos ajatellaan isoa kuvaa ja tanskalaista arkkitehtuuria, ehkä suurin ero on se, että siellä satsataan paljon enemmän julkisiin kaupunkitiloihin eli kaikkiin niihin asioihin, jotka ovat rakennusten välissä: katuihin, jalkakäytäviin, toreihin ja viherympäristöön. Siellä ollaan pitkään ymmärretty se, että tämä kaikki on tärkeässä roolissa, kun puhutaan siitä, miten mukava kaupunki on.  

Jos ajatellaan rakennusarkkitehtuuria ja rakennuksia, kulttuurisia eroja on tietysti liittyen vaikkapa materiaalien käyttöön. Tiili on ollut monta sataa vuotta osa tanskalaista rakentamista, kun taas Suomessa puu on ollut isossa roolissa. Valitettavasti puun käyttö on viimeisen vuosisadan aikana vähentynyt ison mittakaavan rakentamisessa, mutta se tulee takaisin pikkuhiljaa. Toinen rakennusarkkitehtuuriin liittyvä asia on se, että Tanskassa uskalletaan ehkä ottaa enemmän riskejä yleisellä tasolla. Tämä ei tarkoita pelkästään arkkitehteja vaan myös rakentajia ja rakennuttajia. Tanskassa arkkitehtuurilla on isompi rooli yhteiskunnassa.    

 

”Kun kävelee rakennukseen, kävelee useimmiten oven läpi. Se, miltä ovi tuntuu kun kävelee seuraavaan tilaan, mistä otat kiinni ja minkä tyyppinen ovenkahva on, on tärkeää. Ovenkahva on aika pieni detalji isossa kokonaisuudessa, mutta se voi olla erittäin tärkeä sille kokemukselle.”

 

Miten arkkitehtina lähtisit ratkaisemaan asuntojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä haasteita?  

Asumisen laatu pitäisi laittaa takaisin keskiöön ja keskittyä siihen. Yksi Suomessa paljon tapetilla ja keskustelussa ollut aspekti liittyy asuntojen tilaratkaisuihin. Viime aikoina on rakennettu todella paljon pieniä, pimeitä ja syviä asuntoja, jotka avautuvat vain yhteen ilmansuuntaan.

Tanskassa on esimerkiksi luonnonvaloa koskeva määräys: siellä lasketaan, kuinka paljon asunnoissa tulee olla luonnonvaloa. Koko prosessia suunnittelusta toteutukseen voisi parantaa. Siinä on aika paljon ratkottavaa. Yhteistyöprosessissa, jossa ovat mukana tilaajat, arkkitehti, kaupunki ja rakentajat, tulisi olla joustavuutta.   

Millainen on mielestäsi ihanteellinen suunnitteluprojekti?  

Isolla tasolla puhuttaessa sellainen, jolla on isompi yhteiskunnallinen vaikutus ja jossa pystytään oikeasti vaikuttamaan siihen, että ihmisten elinympäristöä parannetaan. Muoto voi olla esimerkiksi kaupunkitila, julkinen rakennus, joka on monien ihmisten käytössä päivittäin tai pienempikin suunnitteluprojekti.  

Jos liikutaan yksittäisen rakennuksen tasolla, mikä tai millaiset seikat tekevät mielestäsi rakennuksesta tai tilasta kutsuvan? 

Rakennuksia on paljon maailmassa, mutta lopulta materiaalit ja tilallinen elämyksellisyys ovat ehkäpä tärkeimmät asiat. Ne liittyvät siihen mikä elämys on, kun menet läpi rakennuksen ja erilaisten tilojen. Elämykseen vaikuttavia asioita ovat tietysti materiaalit, jos kosketaan vaikkapa seinää, tai jos tilassa on tietty tuoksu, näkymä tai jokin muu asia. Nämä kaikki vaikuttavat ihmisen aisteihin.   

Entä aluerakentamisen tasolla – millaiset asiat tekevät vaikkapa uudesta kaupunginosasta kiinnostavan ja houkuttelevan? Tuleeko mieleesi jokin onnistunut esimerkki maailmalta?   

Yksi todella onnistunut esimerkki on Kööpenhaminan vanha pohjoissatama Nordhavn, joka toimi vielä 20 vuotta sitten ja toimii edelleen teollisena satamana. Kööpenhaminassa työskennellessäni olin osittain mukana sen suunnittelussa. Siellä on rakennettu ison uuden kaupunginosan ensimmäinen osa. Se miten alue on toteutettu ei liity pelkästään arkkitehtoniseen ilmeeseen, vaan erityisesti kaupunkitiloihin. Ihmiset ovat viihtyneet alueella päivästä yksi lähtien.

Osa vanhoista teollisista rakennuksista on pyritty säilyttämään ja transformoimaan, mikä luo sinne identiteettiä. Ihmiset tietävät, että ahaa, tämä on se vanha satama: täällä on pari vanhaa siiloa ja vanhoja varastorakennuksia, joissa on uusia toimintoja. Usein tämäntyyppisissä alueissa on haasteena se, miten viihtyisyys luodaan alueelle heti alkuvaiheessa. Ei riitä, että rakennetaan korttelit tai rakennukset, koska ihmiset eivät löydä sinne. Oman identiteetin luominen on avainasemassa. 

 

 

”Lehtisaaressa on käytetty paljon vaaleaa tiiltä, ja lähdimme tutkimaan, voisiko kerrostalokokonaisuuden jollain tavalla linkittää rakennettuun ympäristöön.” 

 

Toimistonne on suunnitellut Newil&Baun Lehtisaareen tulevat Lehtisaaren Tornin ja Lehtisaaren Terassin yhdessä Schauman Arkkitehdit Helsingin kanssa. Mitkä olivat suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet?  

Pyrimme ymmärtämään, mistä Lehtisaaressa on kyse ja millainen Lehtisaari on paikkana. Mitä arvoja siellä on, millainen ympäristö ja luonnonympäristö, plus olemassa oleva rakennettu ympäristö. Asemakaava oli vahva, ja siinä mielessä vapautta ei ollut niin paljon.

Lähdimme siitä, että siellä on hienot luontomaisemat: rannat, luonnonläheisyys ja meren läheisyys sekä se, että ollaan lähellä keskustaa. Osa Lehtisaarta ovat myös hienot noin 70-luvulla rakennetut pientalot. Siellä on käytetty paljon vaaleaa tiiltä, ja lähdimme tutkimaan, voisiko kerrostalokokonaisuuden jollain tavalla linkittää rakennettuun ympäristöön.  

 

 

Nimeä kolme suosikkirakennustasi tai -tilaa. Ne voivat myös olla sellaisia, jotka ovat tehneet erityisen vaikutuksen viime aikoina.  

Lontoossa oleva, museoksi muutettu vanha voimalaitos Tate Modern on tilallisesti ja elämyksellisesti huikea paikka. Toinen on Pantheon, kaupunkitila ja historiallinen paikka Roomassa: se miten sinne tullaan ja kävellään. Kadut eivät johda suoraan itse paikkaan, vaan sinne kävellään pieniä kujia pitkin ja sitten paikka ilmestyy.

Jos mennään pienempään mittakaavaan, kolmas on amerikkalaisen arkkitehdin John Lautherin 60-luvulla suunnittelema Sheats-Goldstein Residence, joka on yksityinen pientalo Los Angelesissa. Se on huikea rakennus ja paikka, joka sijaitsee kukkulalla ja josta on hienot näkymät. Se on yksi suosikkipientaloistani.    

Mitkä toimeksiannoistanne ovat olleet erityisen kiinnostavia ja miksi?  

Yksi äskettäin tapetilla ollut toimeksianto ovat Turun kauppatorin toripaviljongit (kuvat 4–6). Olemme olleet mukana rakennusten suunnittelussa, mutta kokonaisuuteen liittyy koko torin uudistus. Vaikka suunnittelemamme rakennukset ovat pieniä, siinä vaikutetaan moneen ihmiseen. Kyseessä on Turun keskeisin kaupunkitila, kauppatori, joten projekti on ollut meille todella tärkeä ja kiinnostava. Myös lopputuloksesta tuli todella hyvä. Toivon, että kokonaisuus parantaa ympäristöä. 

Yksi ensimmäisistä projekteistamme oli uuden ison kaupunginosan suunnittelu. Se on monen vuoden projekti, jossa pohditaan, miten eletään tulevaisuudessa. Alue tulee rakentumaan seuraavat 30–40 vuotta. Kokonaisen uuden kaupunginosan suunnittelussa pyritään ymmärtämään, miten yhteiskunta toimii ja mihin suuntaan se kehittyy. Miten liikutaan, miten asutaan. Suunnittelussa pyritään luomaan raameja kehitykselle: ei suunnitella rakennuksia, vaan koko kehystä. Se on todella kiinnostavaa ja haasteellista.  

Kolmas on juuri valmistunut pieni mökki saaressa Ahvenanmaalla: 40 neliötä, todella pieni projekti (kuvat 1–3). Siinä oli kiinnostavaa prosessi ja yhteistyö tilaajan kanssa. Rakennus on pienenpieni, mutta siinä oli korkeat tavoitteet. Kaikkia detaljeja pohdittiin yhteistyössä tilaajan ja rakentajan kanssa niin yksityiskohtaisesti kuin olla ja voi.  

 

Kuva 1: Ted Schauman / Anna Autio

Kuvat 2–4: Schauman & Nordgren Architectsin Ahvenanmaalle suunnittelema mökki

Kuvat 5–7: Schauman & Nordgren Architectsin ja Schauman Arkkitehtien suunnittelemat Turun toripaviljongit

Kuva 8: Schauman & Nordgren Architectsin ja Schauman Arkkitehtien suunnittelema Lehtisaaren Torni, valmistuu alkuvuodesta 2023

Kuva 9: Schauman & Nordgren Architectsin ja Schauman Arkkitehtien suunnittelema Lehtisaaren Terassi, valmistuu loppuvuodesta 2023