Tuotteen johtaminen on vähän kuin itseään haastattelisi: ensin täytyy keksiä kysymykset ja sen jälkeen vastaukset

TUOTEJOHTAMINEN X MATIAS PIETILÄ

Newil&Baun tuotejohtaja Matias Pietilä kertoo tässä tekstissä, mitä hän on puuhaillut ensimmäisen vuoden ja miltä asuntorakentamisen toimiala on vaikuttanut digimaailmaan tottuneelle tekijälle. 

 

Sanot olevasi tuotejohtaja, mutta mikä ihmeen tuote? 

Kun puhutaan tuotteesta ja tuotteen suunnittelusta, moni ajattelee ensimmäisenä jotain konkreettista, kuten tuolia tai paahtoleipää. Yleisemmin tuotteella viitataan kuitenkin tapaan tuottaa arvoa asiakkaille vakioidulla tavalla. Tämän tyyppinen ajattelutapa on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana etenkin yhdysvaltalaisten digistartupien ajamana. 

Tässä hengessä Newil&Bau haluaa olla asumisen kuluttajatuoteyhtiö. Emme aloita jokaista rakennushanketta puhtaalta pöydältä, vaan luomme asiakasymmärryksemme avulla sellaisen kokonaisuuden, joka toimii. Ostaessaan N&B-kodin asiakas tietää mitä saa ja voi luottaa, että tuotteen tietyt kulmakivet ovat aina mukana. 

Mitä tämä tuote tarkoittaa käytännössä? 

Tavoitteenamme on uudistaa asunnon suunnittelu, ostaminen, rahoittaminen sekä itse asumiskokemus. Vuonna 2023 julkistettava uusi tuotesukupolvi sisältää huomattavia uudistuksia kaikilla näillä alueilla. Kerromme näistä lisää pian. 

Olet johtanut aiemmin digitaalista tuotekehitystä. Mitä sinä muka tiedät asuntojen suunnittelusta? 

En paljoakaan. Meillä on onneksi tiimissä mukana Sanna Sorri, joka on tämän alan asiantuntija. Hän hyödyntää omaa osaamistaan sekä kumppaneitamme suunnitellessaan tuotteemme fyysisen maailman kokonaisuutta eteenpäin. Oma roolini on ollut tukea häntä etenkin tuomalla käyttöömme malleja, joilla voimme kerätä syvällistä asiakasymmärrystä ja hyödyntää tätä tuotekehityksessä. 

Mutta eikö jo Henry Ford sanonut, että asiakkailta kysymällä saa vain nopeampia hevosia? 

Ei sanonut, vaikka moinen myytti onkin laajalle levinnyt. Emme kysy asiakkailta irtoideoita ja säntää sitten sokkona toteuttamaan niitä. Emme myöskään idistele ratkaisuja, joista joku jossain saattaisi ehkä tykätä. Seuraamme sen sijaan palvelumuotoilun periaatteita, joissa keskitymme ensin asiakkaan ongelmaan. 

Jos asiakas ratkaisee ongelman nykyään jotenkin, se on todennäköisesti ratkaisemisen arvoinen. Sen jälkeen mietimme, voimmeko me ratkaista sen paremmin ja vielä sellaiselle tavalla, joka tukee liiketoimintaamme.  

Jos vielä tässä vaiheessa näyttää hyvältä, suunnittelemme ratkaisun ja testaamme sitä asiakkaiden kanssa, kunnes se toimii. 

Miltä tämä asiakasymmärrys näyttää käytännössä? 

Meillä on tutkimistamme aiheista jopa huvittavan tarkkaa tietoa. Tiedämme, kuinka tyytyväisiä asiakkaamme ovat nykyisen taloyhtiönsä avainten lukumäärään tai kuinka tärkeää heille olisi, että taloyhtiön pakettiautomaatti voisi ottaa vastaan Postin lisäksi myös muiden kuriirien lähetyksiä (toim. huom. todella tärkeää). 

 

”Newil&Bau haluaa olla asumisen kuluttajatuoteyhtiö. Emme aloita jokaista rakennushanketta puhtaalta pöydältä, vaan luomme asiakasymmärryksemme avulla sellaisen kokonaisuuden, joka toimii.”

 

Millaista osaamista teillä on tiimissänne? 

Sisustussuunnittelun lisäksi tiimimme tuntee tekniikkaa ja digitaalista designia. Design leadimme Liisa Stenberg on pitkän linjan ammattilainen, joka on ollut suunnittelemassa monia Suomen johtavien toimijoiden verkkopalveluita ja mobiilisovelluksia. 

Teknologiapuolella taas on käytetty tuoreimpia tekniikoita skaalautuvan alustan luomiseen. Vihkiytyneemmät tunnistavat käsitteet, kuten GCP, Clojure, Node.js ja Next.js. 

Oho, oletteko suorastaan teknologiayritys? 

Alustamme on rakennettu tukevalle pohjalle. Oma kysymyksensä on, kuinka paljon rakennamme asioita itse ja minkä verran hyödynnämme kumppanien valmiita palveluita. Tämä on minullekin uutta, sillä tulen sellaisesta konsulttimaailmasta, jossa lähestymistapa oli rakentaa kaikki itse ja hyödyntää vain niukasti valmiita alustoja. 

Onko tuollaisessa monialaisessa tiimissä järkeä? Mitä keskusteltavaa backend-kehittäjällä on sisustussuunnittelijan kanssa? 

Monialaisessa tiimissä tulee luontaisesti vastaan tilanteita, joissa keskustelut eivät ole kaikkien kannalta hyödyllisiä. Näen silti, että hyödyt ohittavat haitat. On hyvä tilanne, että samassa tiimissä tehdään tutkimusta asiakkaiden tarpeista vaikkapa keittiön lisävarusteista, suunnitellaan toteuttamiskelpoinen ratkaisu ja mietitään sitten, mikä on paras tapa suunnitella ja toteuttaa käyttöliittymä niin, että ostokokemus on asiakkaalle mieluisa. 

Aiemmalla urallani olen liian usein törmännyt tilanteeseen, jossa asiakastutkimusta tehdään yhdessä siilossa, myytävä tuote määritellään toisessa ja ostokanava suunnitellaan kolmannessa – ja pahimmillaan toteutetaan sinne päin jossain kaukomailla. 

 

”Jos asiakas ratkaisee ongelman nykyään jotenkin, se on todennäköisesti ratkaisemisen arvoinen. Sen jälkeen mietimme, voimmeko me ratkaista sen paremmin ja vielä sellaisella tavalla, joka tukee liiketoimintaamme.”

 

Miltä rakennusala vaikuttaa digitalisaation näkökulmasta? 

Ensimmäinen vaikutelmani on ollut, että ei kovin kypsältä. Moni potentiaalinen kumppaniyritys on todennut, että heillä ei ole tarjolla rajapintoja, joiden varaan voisimme rakentaa oman palvelumme. Toimintatapa on enemmän sen kaltainen, että meidän oletetaan ohjaavan asiakkaamme kumppanin palveluun tai sovellukseen, johon tyypillisesti tarvitsee kirjautua uusilla tunnuksilla ja jonka käyttöliittymään emme voi vaikuttaa. 

Tämä on ymmärrettävä toimintatapa, jos tilaaja ei hallitse teknologiaa ja haluaa päästä mahdollisimman vähällä vaivalla. Itse taas edustan koulukuntaa, jonka mukaan on parempi nähdä itse vähän enemmän vaivaa, jotta asiakkaalla olisi helpompaa. 

Entä uudet ideat ylipäänsä, onko sellaisia näkynyt? 

Pääsin keväällä tuomaroimaan EU:n komission järjestämää startup-kilpailua, jossa palkittiin tämän alan teknologiafirmoja eli #proptech-toimijoita. Kävin tuomarin roolissani läpi lähes kaksisataa eri yritystä, mikä tarjosi hyvän yleiskuvan siitä, mitä alalla tapahtuu. 

Silmiinpistävää oli, että hyvin harva kilpailuun osallistunut yritys toimi asuinkiinteistöjen parissa ja näistä vielä ani harva liittyi omistusasumiseen. Liikekiinteistöissä liiketoimintalogiikka on suoraviivaisempi: kiinteistöä operoi ammattimainen toimija, jolloin on helppoa perustella, että talotekniikassa panostetaan vaikka energiansäästöä ja ilmanlaatua parantaviin ratkaisuihin. Vaikka ne maksavat rakennus- tai saneerausvaihessa lisää, niistä saadaan hyöty irti alentuneina käyttökuluina ja laadukkaampana vuokrattavana tilana. 

Tästä samasta syystä asumispuolella kiinnostavaa kehitystä tapahtuu enemmän vuokrapuolella. Suomeenkin on tullut viime vuosina toimijoita, jotka brändäävät laadukkaampaa vuokra-asumista mietittyine oheispalveluineen. 

Omistusasunnoissa kokonaisuus ei ole yhtä selkeä. Uutta kotia etsivät asukkaat eivät osaa samalla lailla antaa arvoa vaikkapa älykkäälle talotekniikalle. Jos hyöty kertyy asumisaikana, mutta kustannukset koituvat rakennuttajalle heti, yhtälö on vaikea. 

Voisiko sanoa, että tuotteen johtaminen on vähän niin kuin itseään haastattelisi: täytyy ensin keksiä kysymykset ja sen jälkeen vastaukset niihin? 

Enpä ole tullut ajatelleeksi, mutta hyvä huomio!